Sinnan kanssa on elämä pyörinyt mallillaan. Viime viikolla käytiin Outin ja Jennin ja kahden mustan kanssa golffarilla pyöriskelemässä. Sinnalla oli hurjan hauskaa, vaikka sää olikin inhottavan kylmä ynnä kostea. Tyttö sai juosta kylliksensä Lennun kanssa. Cami tyytyi kanniskelemaan keppiä ja katselemaan nuorison menoa kauempaa. Golffarireissu täytyy kyllä ottaa uusiksi!
Olemme käyneet tiirailemassa uusia ulkoilumaastoja muutenkin. Mankkaan kaatopaikalla on nyt tullut käytyä muutamana päivänä ja vaikuttaa vallan mukavalta ja juoksemiseen sopivan syrjäiseltä paikalta. Viikonloppuisin tungos taitaa ainakin toistaiseksi pitää meidät joko remmin päässä tai muilla mailla, mutta arkipäivisin meidät kyllä voi bongata. Jos joku sattuu tunnistamaan, niin tulkaa moikkaamaan! Tänään törmättiin hämärän laskeutuessa Alma-rhodeen, jonka kanssa Sinna sai tepastella. Kaveri oli vähän isonlainen leikkeihin, välillä tyttöä hirvitti, kun toinen haukahteli, mutta seuraavassa hetkessä seurasi pikkarainen taas tiukasti perässä, että mihin se kaveri oikein on menossa... :)
Minä olin taas viikonlopun Turussa heilastelemassa, joten Sinna sai jäädä vanhemmille koiraterapeautiksi. Sinnan viikonlopunviettopaikasta käytiin tiukkaa vääntöä, jonka äiti voitti ilmoittamalla, että heitä on enemmän ja heillä on useampia uusia leluja sekä kuppeja. Ilmeisesti olivat viihtyneet toistensa seurassa puolin sekä toisin. Kotona minua oli vastassa iloisesti tervehtivä tyttönen, joka oli tainnut nukkua koko päivän - yhtään tuoretta pissilammikkoa en ainakaan löytänyt pitkästä 8h yksinolosta huolimatta!
Äitiltä tuli aamulla ihana tekstiviesti: "Se on pelkkää tiivistynyttä iloa koko pieni otus ja myös omituista hellyyttä ja rakkautta. Kiitos, että saatiin taas Sinnaterapiaa!" Ps. Äiti väittää, että Sinna painaa 7.3kg. En usko! Ei se voi! O_o [edit: ÄITI SIIS VÄITTÄÄ, ETTÄ SINNA PAINAA 8.3kg!?! Nyt en ainakaan usko!!!]
