Lauantaiaamun agenda

Lauantai alkoi kello puoli seitsemältä tytön herätessä. Hipsimme kiireesti ulos. Ensimmäistä kertaa olin ollut fiksu ja ottanut kakkapussit mukaan ja tulihan niille käyttöäkin, jee! Riemuitessamme uudesta aluevaltauksesta, juoksi Sinna jalkoihini ja heitin hienosti nenälleni ottaen kädellä vastaan - siis sillä kädellä, jolla pitelin the pussukkaa... Alastulo oli varsin lämmin sekä pehmeä.

Muita jännityksen aiheita aiheutti aamusella parvekelasien välistä insertoitunut talitiainen, joka ehti palata samaa reittiä kuin oli tullutkin ennen kuin sain käärittyä itseni suojavaatteisiin lintuparan vapautusta varten.

Tämän ja huomisen päivän ohjelmassa on lähtö mökille, kunhan vanhemmat saavat sinne vähän peruslämpöä, ettei tirriäinen jäädy ihan heti saavuttuaan. Katilta lainattu pikkutakki on vielä vähän iso, eikä suojaa Sinnan masua, mutta vanhan paidan hihasta tehty pusero saa kunnian palvella viikonlopun lämmikkeenä. Olen vähän sitä mieltä, että äiti ja mummi voisivat vaikka intoutua neulomishommiin? :) Pitää vaan tehdä vähän laskelmia, että minkä kokoista paitaa Sinna on siinä vaiheessa vailla, kun neulomukset olisivat valmiit.


Nyt on blogin alku saatu suunnilleen oikeaan aikatauluun. Tässä vaiheessa minun täytyy lähettää hirveän suuret kiitokset Tarjalle ja Jyrkille mahtavasta ja luonteikkaasta pennusta! Jaksan monta kertaa päivässä ihmetellä kuinka noin pieneen tyyppiin mahtuukin niin suuri persoona. Sinna on niin mieletön tapaus, ettei sanat riitä kuvailemaan. Kiitos!!