Yksin kotona 9

Mulla alkoi työkeikka perjantaina ja hommia riittää ensi sunnuntaihin asti. Leffahommissa varsinkin kuvauspäivät venähtää yleensä sinne 10h tietämille (+matkat), joten Sinna on saanut käyttöönsä muutamia au-paireja. :) Kiitos Suvi, Saara, Riikka, Jenni, Anna, Tuula ja Vili, että olette apuna!


Tyttö ei ole osoittanut minkäänlaisia merkkejä eroahdistuksesta. Lähtiessä saattaa kuulua hieman ininää, mutta pian hän tuntuu keksivän omaa tekemistä. (mm. käsikirjoituksen syöminen..) Kotiintullessa on useimmiten vastassa juuri unilta herännyt pöllämystynyt pentunen. Tänään meillä oli toistaiseksi pisin yksinoloaika, kun en hankkinut aamulle hoitajaa lainkaan, vaan tyttö sai viihtyä viisi tuntia aivan yksinään. Aika oli ilmeisesti kulutettu nukkumalla ja voimia keräämällä, sillä virtaa riitti iltasella melko paljon..

(tällaiseen vankilaan se mamma munt päivisin jättää... ;<)

Kävimme iltasella viemässä Annalle avaimet huomista koiravahtikeikkaa varten ja samalla hoidimme pahimman kaahotuspurun juoksuttamalla tyttöä pihamaalla. Tällä hetkellä lattialla tuhiseekin hyvin väsynyt ja elämäänsä tyytyväinen koiralapsi. :)

Sinna on alkanut saada uutta muotoa. Tyttö on parissa viikossa kasvanut ihan silmissä ja aina työpäivän jälkeen ihmettelen, että joko se on tässäkin välissä taas venähtänyt. Vatsalinja alkaa muotoutua uudelleen, alun pennunpyöreys alkaa jo vähän väistyä. (Yritän kyllä syöttää sitä minkä kerkiän, mutta ei aina vaan maistu!)


Sinna maistoi eilen perunamuussia, kurkkua ja puolukoita, jotka kaikki upposivat mitä suurimmalla ruokahalulla. Ruokana käytämme kasvattajan suosittelemaa Royal Caninin penturuokaa, jota menee myös namipaloina (..mistä syystä se ei ehkä ruoka-aikaan niin enää maistukaan). Lisukkeina on milloin mitäkin sattuu kaapista löytymään, maksamakkaraa, piimää, kinkkua ja jugurttia yleensä.

---

Kaikkia dramaturgian perusperiaatteita vastaan rikkoen lopetan tämän postauksen tähän. Minua vaan nukuttaa niin paljon, etten jaksa olla enää tarinankerronnallinen. :) Hyvää yötä.